Rakas seuralaiseni fibromyalgia on tänään näyttänyt kaiken hurjuutensa pitkästä aikaa.
Pahimmin särkevät polvet ja sormien tyvinivelet.
Pitkän aikaa tilanne olikin tosi hyvä, oireet pysyttelivät piilossa melko hyvin. Jostain kumman syystä tänään jalat varsinkin ovat särkeneet kovasti.
Onkohan sää muuttumassa rajusti, vai mikä lienee?
Fibrothan on tosi hyviä meteorologeja, parempia kun oikeat. On yleisesti tunnettua, että kipuoireet lisääntyvät fibroilla yleensä ennen säämuutoksia.
Se näissä kivuissa on hyvä asia, että ne lievittyvät jonkin ajan kuluttua. Paha juttu on se, että särkylääkkeet eivät niihin tehoa. Niitä saadaan ennaltaehkäistyä pitkäkestoisilla kipulääkkeillä ja kipukynnystä nostavilla lääkkeillä, mutta mikään lääke ei tehoa samantien kuten esim jos Buranaa otetaan päänsärkyyn ja hetken päästä kipu on poissa.
No..mutta tämän kanssa vaan on opittava elämään!
En vaan voi sille mitään, että aina välillä vetää mielen katkeraksi kun tiedän, että tämä sairauteni on seurausta julmasta työpaikkakiusaamisesta :(
Miksi minä joudun maksamaan näin kovan hinnan siitä, että joku toinen ei kykene käyttäytymään kunnolla?
Mikä helvetin oikeus jollakulla on kohdella toista ihmistä näin julmasti?
Vaikka lohduttaudun sillä ajatuksella, että olen päässyt eläkkeelle ja pois siitä helvetistä,
ei se aina riitä. Katkeruus jäytää silti!
Onneksi mulla on nämä kädentaidot, joilla saan paikattua itsetunnon haavoja. Mm asiakkaiden
messuilla antama hyvä palaute on balsamia haavoitetulle sielulle.
Ja onneksi voi käydä tutkailemassa blogeja ja tutustua muiden hienoihin kädentaitoihin :)
Lopuksi:
Muistakaa kaikki, että ette anna polkea itseänne henkisesti ettekä alistu kenenkään kynnysmatoksi!
Ja kuten hyvät ystäväni sanoivat minullekin :" Muistakaa, että mikään työpaikka ei ole terveyden menettämisen väärti".
Pitäkää puolenne ja pitäkää huolta itsestänne!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti