Peitto

Heippa taas!
Vaikka olen ollut sairauslomalla enkä ole jaksanut askarrella (lue: ei ole ollut inspiraatiota) kortteja tms, olen kuitenkin saanut jotaina aikaan!

Olen pitkään haaveillut virkkaavani n.s. Isoäidin neliöistä peiton. Ja nyt olen sen tehnyt!

Ostin alennuslankaa Novita wool tummansinistä ja valkoista ja virkkasin oman muistin mukaisia
neliöitä.
Eivät ehkä ole oikeita Isoäidin neliöitä, mutta eipä sillä väliä.
Yllättävän nopeasti sain peiton tehtyä. Neliöitä on mukava virkata, ne valmistuvat nopeasti ja työ on niin pieni, että sen voi ottaa mukaansa minne vain.
Muutamia neliöitä virkkasin terv.keskuksen labrassa odottaessani omaa vuoroani. Siellä labrassa kun on tullut vierailtua viime aikoina aika tiiviisti.
Olen joutunut käymään labrassa tosiaan tiiviisti kun INR-arvoa ollaan yritetty saada n.s. hoitotasolle, että saataisiin verenohennuslääke Marevan:n annostus vakaaksi.

Antibioottikuuri tehosi tosi nopeasti ja yskä loppui samantien ja kuume laski pois.
Nyt on enää väsymystä, mutta se on todennäköisesti sitä tuttua Fibron aiheuttamaa ainakin pääasiallisesti.

No niin se siitä!

Peitosta vielä:
Virkkasin 6 neliötä valmiiksi ja ompelin ne kiinni toisiinsa pitkäksi pötköksi. Ja pötkön ompelin kiinni pitkästä sivusta edelliseen pötköön kiinni.

Eli samalla kun virkkaa neliöitä niin kannattaa ommella neliöt kiinni toisiinsa samantien. On kannustavaa nähdä peiton valmistuvan sitä mukaa kun neliöitä valmistuu.

Perhana kun harmittaa, että se kauan luvattu lämmin jakso kutistui yhdeksi aurinkoiseksi ja lämpimäksi päiväksi!
Olen kuitenkin sitkeästi istuttanut parvekkeelle orvokkeja ja yhden uuden kärhönkin ja sen pienen kärhön, jossa on niitä uusia alkuja, istutin isompaan ruukkuun.

Olen niin iloinen kun te ystävät jaksatte lukea näitä sekaviakin juttujani. Vaikka ette juuri kommentoikaan niitä, niin silti tuntuu mukavalta kun laskurissa numerot lisääntyvät vinhaa vauhtia.
Se lämmittää vanhan sydäntä kun on niin paljon ystäviä!

Hyvää alkanutta viikkoa teille ystävät!