tiistai 25. elokuuta 2009

Syysneito

Ostin kirpputorilta vanhoja valokuvia ja nyt ajattelin vihdoin hyödyntää niitä, tai siis kopioita niistä.
Tagissa ovat paljon käyttämäni leimasinsanat ja vanhat napit ovat nekin kirppislöytöjä.
Mulla näyttää olevan ruskea kausi menossa.
Jännä ilmiö sinänsä: Mulla iskee kortintekoinspiraatio ja istun työpöydän ääreen. Mutta sitten iskee turhautuminen, ideoita ei synny, pyörittelen välineitä käsissäni ja turhaudun. Kunnes yhtäkkiä kaikki loksahtaa kohdalleen ja kortti syntyy melkein itsestään.
Eivät ehkä oo kaikkien taiteen sääntöjen mukaisia mutta ne on mun näköisiä ja omaksi iloksenihan mä niitä teenkin!


lauantai 22. elokuuta 2009

Tervehdys

pitkästä aikaa.....
On muka ollut niin kova kiirus, etten ole ehtinyt viime aikoina kirjoittelemaan.
Jotenkin tuntuu aina, että kun tänne kirjoittaa kuulumisiaan, pitäis olla jotain uutta askartelua näytettävänä.
Miettii, että viitsivätkö kanssasisaret lukea pelkästään tekstiä ilman kuvia.
Täytyy myöntää, että itsekin bongaan listoilta sellaisia juttuja, joiden kuva/kuvat kiinnostavat.
Hassua sinänsä, jonkinlainen päiväkirjan sijainenhan tämän pitäisi olla.
No....se siitä!

Kävin hyvän ystäväni kanssa viikko sitten Hesan Kaapelitehtaalla Kädentaitomessuilla. Olivat nyt ensimmäistä kertaa siellä ja myös ensimmäistä kertaa näin aikaisin "syksyllä".
Ne perinteisethän ovat syyskuun puolella siellä Wanhassa satamassa kuten ennenkin.
Minä jotenkin kyllä kovasti tykästyin näihin Kaapelitehtaan messuihin. Siellä oli paljon uusia tuotteita ja uusia myyjiä. Paikka oli tilava ja ilmava ja valoisa. Seikkoja, jotka Wanhasta satamasta puuttuvat. Ainakin myyjän kannalta em ominaisuudet ovat tärkeitä kun seisoo 2 päivää tiskin takana!
Jos olen ensi vuonna paremmassa kunnossa tai ainakin tässä kunnossa niin meinaan kyllä varata sieltä myyntipaikan itselleni.

Eräs todella myönteinen asia oli näyttelytila ja työpajat yläkerrassa. Siellä sai perehdytystä niin vapaalankavanutukseen kuin skräppäykseen ym ym.
Näyttely, missä oli esillä ainakin Helsingin työväenopiston, tai nykyäänhän se taitaa olla joku muu nimeltään, oli todella mielenkiintoinen. Esillä oli erilaisia vaatteita, huiveja ym.
Sieltähän mä bongasin ihanat huivit, jotka oli tehty sideharsosta ja siihen märkähuovutuksella kiinnitetyistä neulahuopasuikaleista.
Innostuin valtavasti ja pakko oli itsekin kokeilla.
Tapasimme alakerran työnäytöspisteessä huivien tekijän, jolta saimme arvokkaita neuvoja.
















Ohessa on kuvat mun ensimmäisistä märkähuovutustekniikalla (rullausta bambuverhon ja kuplamuovin sisällä) tehdyistä huiveista.
Oon ite ihan tyytyväinen lopputuloksiin.
Mutta nyt oonkin sitten ihan rampa ja kuitti!!
Tekniikka on mielettömän raskas. Taisi verenpaine nousta ja tuli rytmihäiriöitä ja vielä fibro-oireitakin!





Oon aiemmin tehnyt paljonkin huiveja huovasta mutta oon tehnyt ne vapaalankavanutuksella, eli sen rankan rullauksen hoitaa pesukone!
Mutta kuten huivien tekijä varoitti, niin sideharso ja varsinkin neulahuopa ei kestä koneessa
pyöritystä. Ainakaan huivin muoto ei säily.
Oon itsekin joskus kokeillut tehdä neulahuovasta pesukoneessa huivia ja se vääntyi ja vanui aivan vinoon ja möykkyiseksi.
(Vaikka laitoinkin rullan sukkahousun sisään ja pesin vain 40 oC.)

Materiaalikustannukset eivät näissä huiveissa onneksi nouse kovin hirmuisiksi.
Sideharso on edullista ja neulahuopapalasta, jonka ostin (3m x 120cm) on kulunut vasta pieni osa.
Samalla tekniikalla voi tehdä huiveja myös esim silkkisifongista!

Mutta minä joudun kyllä pitämään taukoa huivien teosta, ainakin tällä menetelmällä! Sen verran rankkaa se oli meikäläisen kunnolle.
Taidan jatkaa korttien tekoa toistaiseksi.

torstai 13. elokuuta 2009

Syystunnelmia

Onpa ollut pitkä tauko edellisestä kirjoituksesta!
Olen ollut helteen nujertama. En tykkää helteestä yhtään, fibro-oireet ja keuhkoveritulpan jälkioireet suorastaan roihahtavat esiin aina helteellä. Olen ihan rätti, en jaksa tehdä mitään ja
tuntuu että hengittäminenkin on työlästä.
Mutta heti kun ilma viilenee ja varsinkin jos vielä vähän sataa ropsauttaa, tämä tyttö herää henkiin.
Askartelu ja neulominenkin ovat olleet melkein seisoksissa.

















Olen pitkään ihaillut tuota syksyn puut -leimasinta ja nyt se oli pakko hankkia.
Kokeilin myös ensimmäistä kertaa embossausta k.o. leimasimen kanssa. Eli leimasin kuvan
Distressin Embossing ink:llä, kaadoin päälle mustaa embossausjauhetta ja kuumensin puhaltimella.
Olen tyytyväinen lopputulokseen, kortti on alhaalla vasemmalla.

Harmittaa vaan kun valokuvassa ei kolmiulotteisuus toimi. Ylhäällä oikealla kortissa oleva lehti on kohotarroilla nostettu irti kortin pinnasta. Alhaalla oikealla olevat perhoset ovat kiinni
liimapisteellä vartalosta ja siivet on nostettu ylös.
Otin kuvat vanhalla kamerallani kun uudesta oli akku mennyt tyhjäksi.
Tästä syystä kuvan laatu nyt on mitä on.

Sinellin myymälässä viime joulun tienoilla näin kyseisellä leimasimella tehdyn joulukortin.
Siinä oli siniselle taustalle leimattu puut valkoisella embossausjauheella. Eli lopputulos oli
upea, aivan kuin puut olisivat pakkaslumen huurteessa sinistä taivasta vasten. Ihana kortti!

Olen menossa Sinellin järjestämään skräppäysviikonlopputapahtumaan oppimaan lisää
skräppäyksestä. Jotenkin tuntuu, että siinä lajissa mulla on vielä paljon opittavaa.
En osaa hyödyntää kuvia, tekstejä ja koristeita lainkaan niin että lopputuloksena olisi
mielenkiintoinen ja kivannäköinen sivu.

No, katsotaan josko tuon viikonlopun jälkeen onnistuisi.