Matka Ipun kanssa

Olen Emmon pitämällä "Voimauttava skräppäys"- kurssilla ja tämä leiska on tehty Matka- haasteeseen.
Sai itse tottakai päättää onko kyseessä jokin tietty ihan matkamatka tai haluaako käsitellä teemaa jostain muusta näkövinkkelistä.
Mietin että mikä olisi sellainen mun omaan elämään vaikuttanut matka ja olisiko se joku ihan tietty yksittäinen matka vai laajentaisinko näkökulmaa?
Valitsin aiheeksi yhteisen 6 vuotta kestäneen matkani koiramme Iriksen kanssa.
Iris on osa suurta elämänmuutostani, joka mulla alkoi jouduttuani rankan työpaikkakiusaamisen kohteeksi. Sairastuin sekä psyykkisesti että fyysisesti ja onnekseni pääsin työkyvyttömyyseläkkeelle.
Siinä tilanteessa olisi käynyt helposti niin että jään vain kotiin neljän seinän sisälle voivottelemaan ja eristäydyn muista ihmisistä ja koko maailmasta.
Mutta avukseni tuli Iris, kurtsumanimeltään Ippu, joka oli seuranani täällä kotona, vei ulos lenkille ja toimi muutenkin henkilökohtaisena tukenani.
Tottakai sain tukea myös perheeltäni mutta aikuiset lapseni olivat jo maailmalla ja mieheni päivät töissä joten olisin olut yksin kotona kaikki päivät jos ei Ippua olisi ollut.
Ehkä tästä tilanteesta johtuen, ainakin osittain, Ipusta tuli minulle todella läheinen ja tärkeä osa elämääni.
Tämä leiska kertoo omalta osaltaan syvästä kiitollisuudestani ja kaipauksestani.
 Iris sairastui viime vuoden loppupuolella ja jouduimme, suureksi suruksemme päästämään hänet koirien taivaaseen.

Vasemman puoleisessa kuvassa Ippu on juuri tullut meille ja tutustuu tulevaan lenkkeilymaastoonsa.
Toinen kuva on viimeisimpiä Ipusta otettuja. Eli kuvien väliin mahtuu 6 vuotta yhteistä aikaamme.

( kuvia klikkaamalla näet ne tarkemmin)