Tiesin jo etukäteen missä kaupoissa tulisin käymään, joten aikaa ei tuhraantunut epämääräiseen haahuiluun. Sitäkin on koettu aina silloin tällöin.
Tallinnassa oli paljon kylmempi kuin täällä. Lunta oli maa valkoisenaan ja pakkastakin muutama aste joka tosin tuntui paljon kylmemmältä kovan tuulen vuoksi.
Satamasta ajoin taxilla RamonoArt- taiteilijatarvikeliikkeeseen ja ostin sieltä Päivin suosittelemat akvarellivärit White Nights- nimeltään. (kiitos Sailalle vinkistä ja ajo-ohjeista)
Hotelliin kirjauduttuani suuntasin kulkuni tietysti ensimmäiseksi Raatihuoneen torin Joulumarkkinoille. Olen käynyt joskus vuosia sitten noilla markkinoilla ja täytyy sanoa että myyntivalikoima on monipuolistunut. Tottakai pääosan myytävistä tuotteista muodostivat edelleen villaneuleiden myyjät. Oli pipoa, huivia, lapasia, sukkia, huovutettuja ja huovuttamattomia.
Nyt oli myös erilaisia ihania joulukoristeita, muun muassa eräässä kojussa myytiin lasisia ja posliinisia kuuseen ripustettavia upeita koristeita. Tuon kojun ostoskasseja näkyi yhden jos toisenkin naisturistin kädessä. Myyntikojun edessä oli koko ajan jonoa. En itsekään pystynyt vastustamaan niitä koristeita ja pari pientä kassillista oli myös itselläni kotiinviemisinä.
Ostin itselleni pipon, ensimmäisen moneen vuoteen. Pääni on sen mallinen että mikään pipo ei näytä siinä hyvältä mutta onneksi nyt löysin sopivan kun raaka, kylmä tuuli pakotti pipon päähän laittamaan.
Tämä söpö pikkuinen kissa yritti mennä torilla olevaan porojen aitaukseen ilmeisesti lämmittelemään
noiden kuivikeheinien sekaan muttei reppana uskaltanut kun pelkäsi noita poroja. Sääliksi kävi kisuparkaa kun paleli varmaan kylmässä säässä.
Pakko oli tietysti käydä myös lankakaupassa, josta ostin lisää ihanaa huivilankaa. Ostin sitä jo aiemmallakin reissulla.
Seuraavana päivänä suuntasin kulkuni Viru- keskukseen ja siellä 3. krs:n Kirjakauppaan. Se on muuten huippupaikka. Suuri valikoima kaikenlaista ihanaa, paljon kaikkea muutakin kuin kirjoja.
Sitten Kaubamajan kodinosastolle mistä ostin erilaisia papereita erästä tiettyä projektia varten josta kerron kohta.
Wiru- kadulla on melko uusi kauppa missä myydään kaikenlaisia Virolaisia tuotteita kuten tottakai pellavaa, neuleita, koruja, puunappeja ja aivan ihania hilloja ja muita syömisiä.
Eniten huomiotani kuitenkin kiinnitti aivan upea valikoima käsintehtyjä, nahkakantisia muistikirjoja. Niitä oli erikokoisia- hintaisia ja -värisiä.
Kovasti olisi mieleni sellaista tehnyt mutta hinta oli sen verran korkea etten raaskinut sellaista kuitenkaan ostaa.
Joten päätin tehdä itse. No, nahkakansia en tietenkään siihen saisi laitettua mutta tiesin entuudestaan että Kaubamajan kodinosastolla myydään erilaisia, ihania papereita joten sinne siis.
Ostin tuon Croquiz- piirustuspaperilehtiön koska siinä on luonnonvalkoisia papereita, en halunnut sivuista vitivalkoisia.
Kanteen päällimmäiseksi ostin noita ihania, kuviollisia, taisivat olla Nepalilaisia paperiarkkeja.
Varsinaiset kannet tein kotoa löytämästäni akryyliväri- ja öljyvärilehtiöstä. Lehtiön paperit ovat ihan kuin canvaspohjan pintaa, sellaista kangasmaista. Ovat sitkeitä eivätkä ihan pienestä repeile.
Muistikirjan sivut muodostuvat kolmesta 10 paperin nipusta.
Ompelin virkkauslangalla kunkin nipun yhteen keskitaitteesta. Jokaisen nipun päällimmäiseksi laitoin käsintehdyn paperin.
Ja lopuksi nauha teipillä kanteen kiinni. Valmis!
Ei tämä kirja sisäpuoleltaan ole mitenkään viimeistellyn siistin näköinen mutta ajaa asiansa.
Olen päättänyt että joka päivä kirjoitan ainakin yhden asian kirjaan olkoon se sitten vaikka vain yksi sana. Mulla on päiväkirjoja nimittäin vaikka kuinka monta kun aina innostun niitä hankkimaan mutta muistiinpanojen teko lopahtaa aina alkuinnostuksen jälkeen.
Jospa vaikka innostusta riittäisi pitempään kun kirja on itse tehty.
